Intti-Suomi-sanakirja
Särmät koksut ja noheva skappari tetsasivat häröpallossa sotkuun, vaikka mosilla oli sipa kesken.
Inttislangi on oma kielensä, jonka jokainen varusmies oppii nopeasti. Jos haluat etulyöntiaseman, tai olet jo palveluksessa etkä vielä ymmärrä alikersanttisi puhetta, Intti-Suomi-sanakirjamme on sinua varten.
A
Aamu
Intissä käytettävä mittayksikkö. Kuvaa jäljellä olevan palveluksen pituutta.
”Montako aamua sulla vielä on?”
– Reserviläinen
”Aamut käy vähiin.”
– Kohta kotiutuva varusmies
Aamukasa
Varusmies, jolla on vielä paljon palvelusta edessä. Käytetään usein esimerkiksi juuri palvelukseen astuneesta alokkaasta.
”Tsekkaa, aamukasoja!”
– Kohta kotiutuva varusmies
”Tulee hyvä mieli kun kattoo noita aamukasoja.”
– Reserviläinen
Alikki
Alikersantti. Varusmies, joka on aloittanut palveluksen aiemmassa saapumiserässä. Alokkaiden esimies, jota pitää totella ja kunnioittaa, mutta ei kannata pelätä.
”Meillä on tosi rento alikki.”
– Alokas
”Ei v***u kun menee pata jumiin tohon alikkiin.”
– Kohta kotiutuva varusmies
Alokas
Sotilasarvo. Varusmies, joka on juuri aloittanut palveluksensa, eikä ole vielä vannonut sotilasvalaansa. Jokainen varusmiespalvelukseen astuva on ensin alokas, sen jälkeen sotilasarvot vaihtelevat koulutuksen mukaan.
”Herra alikersantti, alokas Nönnönnöö, voinko poistua tuvasta?”
– Alokas, joka haluaa poistua tuvasta
”Alokas Te, miksi teidän paitanne ei ole housuissa?”
– Alikersantti, joka ei muista alokkaan nimeä
AUK
Aliupseerikurssi, aliupseerikoulu, aukki. AUK:ssa koulutetaan alikersantit ja ensimmäinen vaihe reservin upseerien koulutuksesta. Valinnat aliupseerikurssille tehdään peruskoulutuskauden aikana pisteiden perusteella: mitä paremmin suoriudut, sitä todennäköisemmin pääset (tai joidenkin mielestä joudut) aliupseerikurssille.
”Aukki on miesten koulu. Siellä tehdään pojista miehiä!”
– 60-luvulle jumahtanut skappari (ks. skappari)
”Meillä oli historian rankin aukki. Oli kuumempaa ja kylmempää kuin koskaan!”
– Jokainen alikersantti
E
ELSO
Elektroninen sodankäynti. Käytetään usein viittaamaan varusmiehiin, jotka saavat elektronisen sodankäynnin erikoiskoulutusta Panssariprikaatissa Riihimäellä.
”Ne jotka kertovat mitä ELSO tekee valehtelevat, koska ne jotka tietävät mitä elso tekee eivät kerro.”
– Totuus
”Haitko säkin ELSOon?”
– Tietoteknisesti lahjakas tuleva varusmies
Esa
Esitutkinta. Jos rikot sääntöjä (esimerkiksi myöhästyt palatessasi lomilta) joudut tekemisiin Esan kanssa. Esan seurauksena voit saada Pekkaa (ks. Pekka), jos sinun tulkitaan syyllistyneen palvelusrikokseen. Esa ja Pekka ovat molemmat tuttavuuksia, joiden tapaamista ei kannata ottaa tavaksi.
”Saiko se Esaa?”
– Tupakaveri
”Mulla on Esa päällä, toivottavasti ei tuu Pekkaa…”
– Sääntöjä rikkonut varusmies
Erityistehtävä
Tehtävä, johon haetaan valtakunnallisessa erityistehtävähaussa. Tarjolla hyviä hommia (niin kuin Puolustusvoimissa aina). Yleensä erityistehtävään valituksi tuleminen vaatii siviilissa hankittua erityisosaamista.
”Erityistehtävistä saa tosi paljon hyötyä siviiliin ja hyvän CV-merkinnän.”
– Erityistehtävissä varusmiespalveluksensa suorittanut
”Erityistehtävissä vaan juodaan kahvia.”
– Erityistehtävistä lähes täysin tietämätön varusmies
Erikoisjoukko
Toisaalta erittäin selkeä, mutta usein hieman häilyvä käsite. Käytetään usein viittaamaan laskuvarjojääkäreihin, taistelusukeltajiin, erikoisrajajääkäreihin ja muihin fyysisesti ja henkisesti haastavaa koulutusta saaviin varusmiehiin. Puolustusvoimien erikoisjoukkohaussa on mukana kuitenkin myös monia muita koulutusvaihtoehtoja, joita varmasti voi kutsua erikoisjoukoiksi.
”Me ollaan Suomen kovin erikoisjoukko.”
– Jokainen erikoisjoukoissa palveleva
Erkkarit
Erikoisrajajääkärit. Rajavartiolaitoksen alainen erikoisjoukko, joka saa vaativaa tiedustelu- ja taistelukoulutusta, ja jonne haetaan erikseen ennen palvelusta. Henkisesti ja fyysisesti rankka koulutus. Käyttävät ruskeita baretteja.
”Nyt Pasi hereillä, tänne on kuulemma tulossa erkkareita.”
– Viestikeskusta suojaavat varusmiehet sotaharjoituksessa
”Erkkarit on kovin erikoisjoukko.”
– Erkkari
F
Firma
Puolustusvoimat. Ei käytössä kaikissa varuskunnissa.
”Vehkeet tulee firman puolesta.”
– Puolustusvoimilta varusteet saava
”Firma pitää huolta omistaan.”
– Puolustusvoimiin luottava
G
Gines
Ts. Kinkku. Varusmiespalveluksessa vietettävä viikonloppu tai palveluksessa vietettävää viikonloppua ympäröivä palveluksessa vietettävä aika.
”Mulla on ens viikonloppuna gines.”
– Varusmies, joka viettää ensi viikonlopun kasarmilla
”Mulla on kolmen viikon gines tulossa.”
– Varusmies, joka tulee viettämään kolme viikkoa putkeen kasarmilla
Gona
Taistelija, jonka kiinnostus maanpuolustukseen on lopahtanut tai muuten vain heikko. Tunnistaa esimerkiksi löysästä asenteesta ja häröstä varustuksesta (ks. häro, härovarustus). Käytetään myös etuliitteenä.
”Ei hitto mikä gona!”
– Gonahtaneen varusmiehen nähnyt
”Kato mikä gonamuoto!”
– Epämääräisessä muodossa seisovan varusmiesjoukon nähnyt
”Toi on kyllä todellinen gonapunkka.”
– Huonosti pedatun sängyn nähnyt
Gonahdus
Kiinnostuksen lopahtaminen. Esiintyy joskus (yleensä) varusmiespalveluksen loppupuolella. Voi näkyä yleisenä hajoamisena (ks. hajoaminen) tai löysänä asenteena. Gonahdusta kannattaa vältellä viimeiseen asti, koska sen on epätieteellisesti havaittu tekevän palveluksesta huomattavasti raskaampaa.
”Se gonahti aika nopeesti. Ja oikeestaan ihan täysin.”
– Gonahtaneen varusmiehen kaveri
”Älä nyt gonahda!”
– Varusmies, joka yrittää valaa uskoa gonahduksen partaalla olevaan kaveriinsa
Gonatukka
Ts. gonaletti. Pitkä tai muuten epäsiisti hiustyyli. Ei hyväksyttävä varusmiespalveluksessa, mutta erityisesti palveluksen lopussa näitä usein kuitenkin esiintyy. Hyvä esimerkkki sanan gona käytöstä etuliitteenä.
”Aiotsä leikkaa gonatukan?”
– Utelias varusmies
”Nyt toi gonatukka lähti.”
– Ärsyyntynyt varusmiesjohtaja
H
Hajoaminen
Kuvaa tilaa, jossa varusmies on täysin kyllästynyt varusmiespalveluksen vitsauksiin. Käytetään usein myös verbinä: hajota. Hieman saman tyyppinen olotila kuin gonahdus, mutta hajoaminen on usein lyhytaikaisempaa, kun taas gonahdus kuvaa lopullista tai pitkäaikaista kyllästymistä.
”Ei hitto mä hajoan!”
– Varusmies keskellä yötä hälytyksen sattuessa
”Se hajos niin pahasti siihen koksuun.” (ks. koksu)
Härö
Epätavallinen tai poikkeuksellinen. Voi sisältää negatiivisen tai positiivisen vireen, ei siis välttämättä ole haukkumasana. Merkitys siten hieman häilyvä ja tilannekohtainen. Käytetään lähes aina adjektiivinomaisena etuliittenä. (ks. härövarustus, häröpallo).
”Se on kyllä ehdottomasti tän tuvan häröin äijä.”
– Epätavallisen tupakaverin kanssa asustava varusmies
Häröpallo
Varusmiesten muodostelma, jossa rivit eivät särmää (ks. särmä) ja kaikki on muutenkin varusmiesjohtajan mukaan huonosti. Ei useinkaan kirjaimellinen pallo, vaan esimerkiksi epämääräinen röykkiö tai vino kolmirivi. Käytetään vapaasti ja vapaamielisesti kuvaamaan lähes kaikkia muodostelmia, jotka eivät ole luotisuoria.
”Häröpalloon, järjesty!”
– Perinteinen johtajatehtävän saaneen miehistökoulutetun käsky joukolleen
”Vähän nyt sotilaallisuutta, ei mennä missään häröpallossa!”
– (Yli)innokas varusmiesjohtaja
Härövarustus
Repsottava tai muuten vain huonosti puettu varustus. Käytetään usein tilanteissa, joissa varusmiehen lahkeet roikkuvat, vetoketju (mikä tahansa) on auki tai kaulus ei ole siisti.
”Alokas Te, korjatkaa tuo härövarustus!”
– Varusmiesjohtaja
”Sillä nyt on aina härövarustus.”
– Gonahtaneesta varusmiehestä keskustelevat tupakaverit
Häväri
Häviämisilmoitus. Lomake jonka joudut täyttämään, jos hukkaat Puolustusvoimien materiaalia. Voi johtaa musertaviin vahingonkorvauksiin, tai häviämisen jäämiseen valtion vahingoksi.
”Luutnantti ei tykännyt hävärikasasta…”
– Rakentavaa palautetta vastaanottanut varusmiesjohtaja
”Taas pitää tehdä häväri…”
– Varusteitaan hukkaava varusmies
Hölli
Henkilökohtainen loma, HL. Henkilökohtaisia lomia myönnetään jokaiselle varusmiehelle ja niitä voi käyttää palveluksen aikana ilman, että palvelusaika pitenee. Lomien määrä riippuu palvelusajasta.
”Otin yhen höllin keskelle kinkkua.”
– Varusmies joka lomailee pitkän kiinniolojakson keskellä
”Montako hölliä sulla on vielä jäljellä?”
Hösseli
Henkilökohtainen syyloma eli HSL. Loma joka pidentää palvelusta. Myönnetään pakottavissa tilanteissa, eikä palvelusta pidentävän luoteen vuoksi usein ole varusmiestenkään suosiossa.
”Otin päivän hösseliä pääsykokeen takia.”
– Varusmies
”Hain hösseliä torstaille, kun kaveri täyttää 20 keskiviikkona.”
– Idiootti
I
Iltavapaa
Normaaleina kasarmipäivinä noin kuudelta alkava vapaa. Kestää yleensä yli yhdeksään. Vietetään usein sotilaskodissa, liikuntakerhoissa tai esimerkiksi pääsykoekirjojen parissa. Useimmilla iltavapailla saa myös poistua kasarmilta. Lyhennetään IV.
”Mennäänkö sotkuun iltavapailla?”
– Varusmies kaverilleen
”Iltavapaiden alkaminen veny taas.”
– Turhautunut varusmies
J
Juna
Metafora palvelukselle. Käytetään ainoastaan ”junan kääntymisen” yhteydessä, jolla tarkoitetaan tilannetta, kun takana olevien aamujen määrä ylittää edessä olevien aamujen määrän.
”Ei tunnu missään, juna on jo kääntynyt!”
– Varusmies
Jäkki
Jakkara tai taistelujakkara. Ihan perinteinen jakkara, joita tuvassa on yksi jokaiselle varusmiehelle. Käytetään (yllättäen) istumiseen ja joissain kasarmeilla myös alustana huolella taitellulle lakanalle.
”Jäkille istumaan!”
– Varusmiesjohtaja
”Se hajos niin pahasti siihen koksuun.” (ks. koksu)
Jäpittää
Ts. jäkittää. Sotilaallista istumista tai seisomista liikkumatta, katse tiukasti suunnattuna yhteen pisteeseen.
”Jäpittää siellä! Katse ei pyöri!”
– Yli-innokas varusmiesjohtaja
”Parhaat jäkittäjät pääsee aukkiin!”
– Vale
K
Kuntsari
Kuntoisuusloma eli kölli eli KL. Hyvästä palveluksesta myönnettävä palkinto. Mahdollista saavuttaa esimerkiksi ampumalla, juoksemalla, suunnistamalla tai uimalla hyvin. Myös yleinen menestys sotilaskoulutuksessa voi johtaa kuntoisuuslomaan sekä useimmilla kasarmeilla riittävän moni visiitti varusmiesten liikuntakerhoissa. Ylennyksistä myönnetään aina kuntsari.
”Sain ammunnoista köllin.”
– Tauluun riittävän monta kertaa osunut varusmies
”Ei oo vieläkään näkyny sitä VLK-kuntsaria.”
– Turhautunut varusmies
Koksu
Upseerikokelas. Reserviupseerikurssin käynyt varusmiesjohtaja, joka on astunut palvelukseen edellisessä saapumiserässä. Lihaa ja verta, vaikka ei sitä aina itse muista. Koksua täytyy kunnioittaa, kuunnella ja totella, mutta ei pelätä.
”Koksut kokoon!”
– Upseerikokelas joka haluaa keskustella kaltaistensa kanssa
”Menee aivan jumiin tohon koksuun.”
– Gonahtanut varusmies
Korpo
Korkea polviasento. Käytetään usein tarpeettomasti esimerkiksi ruokailuissa, mutta on erittäin käyttökelpoinen talviaikaan. Polvivammaisten vihaama.
”Korpoon!”
– Varusmiesjohtaja
”Korposta avaudutaan!”
– Sanonta
KSE
Koulutuksen suoma etuus. Varusmiesjohtajien (ja muun vanhemmat saapumiserän) käyttämä termi, jolla he oikeuttavat omat erivapautensa. Ei missään muodossa virallinen termi, mutta tosiasiallisesti intin vahvimpia kirjoittamattomia sääntöjä.
”Pena hei, mä löysin meille ihan loistavat KSE paikat täältä.”
– Joukkueeltaan korpossa syömistä vaativa ja kaksi ruokailuun soveltuvaa kantoa metsästä löytänyt varusmiesjohtaja kaverilleen
”KSE:hen ei ole oikotietä.”
– Sanonta
L
Lämäri
Lääkintämies. Lääkintakoulutuksen saanut varusmies. Yleensä miehistöä, mutta myös lääkintäaliupseereita kutsutaan joskus lämäreiksi.
”Missä se lämäri on, pakko saada buranaa!”
– Tuskainen varusmies
M
Mortti
Mosa eli alokas. Hieman halventavan sävyinen nimitys juuri palveluksensa aloittaneista. Alkuperä epäselvä, mutta voi tulla esimerkiksi alokkaiden jäljellä olevan palveluksen määrää kuvaavasta sanaparista ”monta sataa”.
”Näyttää kyllä ihan morteilta.”
– Häropallon (ks. häröpallo) nähnyt varusmies
”Mosat söi taas kaiken iltapalan.”
– Turhautunut varusmies
Move
Motivaatiovemppa (ks. vemppa). Käytetään myös verbinä movettaa. Hakeutuminen varuskuntasairaalaan tai muuten palveluksen välttely tekaistun sairauden perusteella. Ei-suositeltavaa toimintaa.
”Älä taas moveta.”
– Gonahtaneen varusmiehen kaveri
”Se äijä on niin move.”
Muke
Muonituskeskus. Varuskuntaravintola, missä varusmiehet ruokailevat. Taipuu joissakin murteissa myös muotoon mukes.
”Kyllä mukessa syöminen voittaa pakkiruokailun.”
– pitkältä harjoitukselta palannut varusmies
Mankeli
Tilanne jossa varusmies on vaikeuksissa; oman kyvykkyyden äärirajoilla ja ajan puutteessa.
”Varustarkastus aiheutti mankelin tuvassa 2”.
N
Noheva
Nopeasti-heti-valmis. Käytetään kuvaamaan tehokasta ja innostunutta toimintaa tai varusmiestä. Noheva toiminta ansaitsee usein esimiesten kiitosta, mutta ei aina esimerkiksi omien alaisten. Siksi liika nohevuus voi olla jopa pahasta.
”Se on kyllä saaren nohevin mortti.”
– Alikersantti
”Alokas Te, loistavan nohevaa toimintaa!”
Nakki
Hajottava tehtävä, joka tulee pyytämättä tai yllättäen. Usein nakin suorittamisesta ei saa juurikaan kiitosta, vaan kyseessä on pakollinen mutta usein turhantuntuinen tehtävä. Yksi käytetyimmistä sanoista intissä.
”Nakki napsahti!”
– Sanonta
”Miksi mä aina saan kaikki pa**anakit?!”
– Turhautunut varusmies
Nakittaa
Nakin jakaminen, eli hajottavan tehtävän määrääminen toiselle. Nakittaa voivat esimerkiksi varusmiesjohtajat ja kantahenkilökunta.
”No nakita se vaan hoitamaan asia!”
– Varusmiesjohtajan neuvo kaltaiselleen
”Luutnantti nakitti meidät siivoamaan kasarmin.”
– Varusmiesjohtaja alaisilleen
P
Pinkka
Pedanttisen siististi taistelujakkaralle taiteltu päiväpeitto. Yksi intin järjettömimmistä perinteistä, joista on monilla kasarmeilla luovuttu. Pieni mutta hajottava tehtävä, jossa todella tuntee tekevänsä ”työtä joka on arvoitus”.
”Alokas Te, pinkkanne ruudut eivät särmää!”
– Varusmiesjohtaja, jonka alokas ei ole osannut taitella päiväpeittoaan riittävällä tavalla
”Alokas Te, räjäyttäkää pinkkanne!”
– Varusmiesjohtaja jonka alokkaan pinkka on niin huono, että sen tekeminen täytyy aloittaa alusta
Pinkkakranaatti
Juuri ennen pinkkojen ja punkkiten tarkastamista tupaan heitettävä pullo/pallo/tai muu esine, joka pitää palauttaa ulos käytävään 3-5 sekunnin kuluessa, tai tuvan kaikki pinkat räjäytetään. Varusmiesjohtajien suosima leikki, jolla ei ole koulutuksellista tavoitetta.
”Huomio, pinkkakranaatti!!”
– Tilanteen tasalla oleva alokas tuvalleen
Pinkka- ja punkkatarkastus
Illalla, yleensä 21:15 pidettävä tarkastus, jossa varusmiesjohtaja tarkastaa alaistensa päiväpeitontaittelu- ja sängynpetaustaidot. Voi kestää jopa 45 minuuttia, jos taidoissa on huomattavia puutteita ja suorituksia joudutaan uusimaan useasti.
”Pinkka- ja punkkatarkastuksiin aikaa 3 minuttia!”
– Varusmiesjohtaja
”Pinkka- ja punkkatarkastukset läpi.”
– Varusmiesjohtaja
Punkka
Intin sänky. Käytetään myös usein viittaamaan siististi pedattuun sänkyyn, joka täyttää varusmiesjohtajan vaatimukset.
”Alokas Te, punkkanne on perseestä!”
– Varusmiesjohtaja
”Syystä että punkat perseestä, takaisin tupiin korjaamaan ja välitöntä minuuttia viettämään!”
– Varusmiesjohtaja kasarmirakennuksen eteen järjestätyneelle joukkueelleen
R
Runtu
Voimakas negatiivinen palaute. Runtua voi saada lähinnä alainen esimieheltään, eli varusmiesjohtajalta tai kantahenkilökunnalta. Runtu voi olla kollektiivinen (koskea esimerkiksi koko komppaniaa) tai yksilöllinen (koskea yhtä varusmiestä). Runtu johtaa usein jatkotoimenpiteisiin.
”Luutnantti jakoi vähän runtua.”
– Negatiivista palautetta saanut varusmiesjohtaja
”Nyt mä kyllä runnutan niitä!”
– Varusmiesjohtaja
RUK
Reserviupseerikoulu tai reserviupseerikurssi. Kurssi jolla koulutetaan upseerikokelaat ennen heidän saapumistaan takaisin omaan varuskuntaansa kouluttamaan ja johtamaan uusia alokkaita. Maavoimien RUK sijaitsee Haminassa, Merivoimien Suomenlinnassa, Ilmavoimien Tikkakoskella, erikoisjoukkojen Utissa ja Panssarimiesten Parolassa. RUK nimeä käytetään usein myös viittaamaan Haminassa sijaitsevaan Reserviupseerikouluun.
”Ai se pääsi RUK:kiin?”
– Epäuskoinen varusmies
”RUK:ssa saa mahtavan johtajakoulutuksen.”
– Kiistanalainen väite
Reservin aurinko
Reservin aurinko alkaa paistamaan, kun palvelus kääntyy kohti loppua. Reservin aurinko on lämmin ja ilmoinen, eikä sen paistaminen riipu säätilasta.
”Ei tunnu missään, reservin aurinko paistaa jo!”
– Varusmies jonka aamut omat vähissä
”Reservin aurinko on teille vasta kaukainen ajatus.”
– Varusmiesjohtaja alokkaille
Rötvätä
Lepääminen tai makaaminen. Tapahtuu yleensä punkalla, tai esimerkiksi metsässä mukavan mättään päällä. Varusmiespalveluksessa selviämisen elinehto, joka takaa tarvittavan levon.
”Punkkaan rötväämään, mars!”
– Gonahtanut varusmiesjohtaja alaisilleen
”Rötvääminen on parasta mitä voi tehdä housut jalassa.”
– Sanonta
S
Sipa
Siivouspalvelu. Oman tuvan tai kasarmin siivoaminen palveluspäivän päätteeksi. Sipan lopuksi on sipatarkastus, jonka vaatimustaso on ainakin palveluksen alussa perinteisesti ollut huomattavan tiukka. Tarkastuksen pitävät varusmiesjohtajat.
”Välitön sipa käyntiin!”
– Varusmiesjohtaja
”Sipan aikana ei rötvätä!”
– Varusmiesjohtaja
Sotku
Sode eli sotilaskoti. Varusmiesten paras ystävä, kasarmielämän päivänpaiste ja leiriaamujen toivonpilkahdus. Pääosin sotilaskotiyhdistysten vapaaehtoisten ylläpitämiä vapaa-ajanviettopaikkoja, joissa tarjoillaan usein mm. munkkeja ja pientä lämmintä ruokaa. Sodessa pitää käyttäytyä asiallisesti ja kunnioittavasti: ne ovat olemassa varusmiehiä varten.
”Mennääks sotkuun iltavapailla?”
– Varusmies
”Ei ole sodemunkin voittanutta.”
– Reserviläinen
Skappari
Ts. kapiainen. Kantahenkilökuntaan kuuluva ammattisotilas. Esimerkiksi ylikersantit ja luutnantit ovat skappareita. Käytetään harvoin kuvaamaan korkeinta sotilasjohtoa, kuten everstejä ja kenraaleja. Erittäin yleisesti käytössä.
”Missä ne skapparit viipyy?”
– Varusmiesjohtaja
”Aattelin jäädä skappariksi tänne.”
– Ammattisotilaan uraa harkitseva
Sahi
Sotilasammattihenkilö. Käytetään usein kuvaamaan varuskuntia vartiovia kantahenkilökuntaan kuuluvia sotilaspoliiseja.
”Onko ne sahit jo käyny?”
– Varusmies
”Sahi anto vähän runtua.”
– Varusmiesjohtaja
Särmä
Siisti, taidokas, hyvällä asenteella varustettu. Kasarmin parhaita sotilaita kutsutaan usein tällä käsitteellä. Voidaan käyttää kuvaamaan myös esimerkiksi varustetta tai sen käyttötapaa. Erittäin yleinen ja käytetty. Merkitykseltään lähellä sanaa noheva.
”Se on tän komppanian särmin sotilas!”
– Varusmies nohevasta (ks. noheva) alokkaasta
”Ompas särmä lahje!”
– Siistiä lahjetta ihmettelevä
Särmätä
Korjata tai fiksata varustus, joka on jo valmiiksi aika hyvällä mallilla. Särmääminen ei siis tarkoita huonon korjaamista, vaan hyvän – tai vähintäänkin kohtuullisen – hiomista täydelliseksi.
”Alokas Te, särmätkää lahkeenne!”
– Varusmiesjohtaja
Särmärit
Sotilaskodin myymät klipsit, joilla lahje pysyy särmänä. Puolustusvoimien virallisesti kieltämät, mutta tosiasiallisesti hyväksymät.
”Särmärit, kiitos.”
– Varusmies sotilaskodin kassalla
T
Tetsata
Harjoitella taistelijan etenemistä. Käytännössä tarkoittaa esimerkiksi ryömimistä ja syöksymistä. Kaikkien rakastamaa.
”Tetsattiin ihan sikana.”
– Varusmies leirin jälkeen
”Tetsaus on parasta.”
– Kaikki
TJ
Tänään jäljellä. Kuvaa jäljellä olevan palveluksen määrää aamuissa mitattuna.
”Paljo TJ?”
– Kaikki, kokoajan
Tornari
Tornihuhu. Kasarmilla leviävä kertomus tai huhu. Todella yleinen (sekö termi että itse asia).
”Toi on salee tornari!”
– Epäuskoinen varusmies
”Kuka kerto? – Tornari.”
V
Vemppa
Terveydellisistä syistä väliaikaisen vapautuksen taistelukoulutukseta, ulkopalveluksesta tai palvelusohjelmaan osallistumisesta saanut. Voidaan käyttää myös liitteenä (esim. vemppatahti tai motivaatiovemppa).
”Vempat omaan muotoon.”
– Varusmiesjohtaja
”Parasta mahdollista vemppatahtia.”
– Kiireinen varusmiesjohtaja vempoille
Veksi
Varuskuntasairaala. Hoitaa varusmiesten terveydenhuollon.
”Veksissä oli taas ihan jäätävä jono.”
– Varusmies
Vegas
Toinen sana veksille eli varuskuntasairaalalle.