Toimeentulo

Varusmiesten sekä vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten toimeentulo lepää kahden tukipilarin varassa: päivärahan ja sotilasavustuksen.

Kaikille maksettavan päivärahan määrä riippuu palvelusajasta ja sukupuolesta. Ensimmäiseltä 165 päivältä päivärahaa maksetaan 5,10 euroa, niitä seuraavalta 90 päivältä 8,50 euroa ja viimeiseltä 92 päivältä 11,90 euroa. Naisille maksetaan päivärahan päälle vielä 0,50 euroa varusrahaa, joka on tarkoitettu sellaisen henkilökohtaisen varustuksen hankkimiseen, jota Puolustusvoimat ei tarjoa. Päivärahan maksaa palveluspaikka, eli varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten kohdalla Puolustusvoimat.

Päivärahan lisäksi asevelvollisten toimeentulo on pyritty järjestämään Kansaneläkelaitoksen eli Kelan maksamalla sotilasavustuksella. Toisin kuin päivärahaa, sotilasavustusta maksetaan vain osalle asevelvollisista. Viime vuonna sen piirissä oli kuitenkin yli 11 000 henkilöä, kun esimerkiksi asepalveluksen suoritti samaan aikaan noin 21 000 miestä ja naista. Sotilasavustus jaetaan perusavustukseen, asumisavustukseen ja erityisavustukseen.

Kelan mukaan perusavustuksen tarkoitus on ”kattaa asevelvollisen omaisten jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot, joihin perheen nettotulot eivät riitä”. Perusavustusta maksetaan siis asevelvollisen sijaan tämän omaiselle. Logiikka on, että jos perheen toinen puolikas viettää aikansa kasarmilla viiden euron päiväkorvauksella, kohdistuu taloudellinen rasite koko perheeseen. Perusavustuksen maksimimäärä on hieman yli 630 euroa kuukaudessa.

Asumisavustusta maksetaan – hieman yksinkertaistettuna – omillaan asuville varusmiehille. Avustus määräytyy asevelvollisten todellisten asumiskustannusten mukaan ja voi kattaa vuokran, yhtiövastikkeen, erikseen maksetut lämmityskustannukset ja vesimaksut, asuntolainojen korot, sähkö- ja kaasumaksut sekä omakotitalon hoitomenot.

Erityisavustus on harkinnanvarainen, ja sen maksamisesta päättää Kela. Erityisavustukseen voivat oikeuttaa esimerkiksi tietyt terveydenhoitomenot ja lasten hoitoon liittyvät menot.

Varusmiesliiton näkemyksen mukaan varusmiesten toimeentulo ei usein riitä kattamaan kaikkia palveluksen aikaisia kustannuksia. Erityisen huonossa asemassa ovat omillaan asuvat varusmiehet, joiden taloudellisen tilanteen parantaminen on yksi Varusmiesliiton kärkitavoitteista. Tulevan varusmiehen onkin hyvä ottaa tämä huomioon omia raha-asioita suunnitellessaan: vanhempien tuki tai omiin säästöihin turvautuminen tulee todennäköisesti ajankohtaiseksi.

Alta löydät joitain esimerkkitilanteita varusmiesten toimeentulosta palveluksen aikana. Esimerkkien avulla voit pohtia, minkälaisia haasteita palvelus voi asettaa sinun toimeentulollesi. Asiaa kannattaa pohtia huolella jo ennen palvelusta, ja hankkia tarvittavat lisätiedot tukimuodoista ja niiden hakemisesta Kelan verkkosivuilta tai esimerkiksi asevelvollisia palvelevan Kysy Kelasta -palvelun kautta.

Lapsuudenkodissaan eli yhdessä vanhempiensa kanssa asuvan varusmiehen toimeentulo koostuu pelkästä päivärahasta, jonka määrä kasvaa palveluksessa vietettyjen päivien myötä.

Vanhempiensa kanssa asuvan varusmiehen on hyvä keskustella toimeentulostaan heidän kanssaan ennen palvelukseen astumista. On tärkeää, että myös vanhemmille muodostuu realistinen kuva varusmiehen tilanteesta.

Varusmiesliiton näkemyksen mukaan päivärahan taso riittää vanhempiensa kanssa asuvan varusmiehen kasarmilla syntyviin kustannuksiin. Asumiseen, ruokaan tai suurempiin palveluksen aikaisiin hankintoihin päiväraha ei riitä.

Vuokralla asuvien varusmiesten toimeentulo nojaa päivärahaan ja asumisavustukseen. Tietyissä tilanteissa varusmies voi saada myös erityisavustusta.

Asumisavustus kattaa varusmiehen todelliset vuokra-asumismenot, eli käytännössä vuokran sekä lämmityksen, vesimaksun ja sähkö- ja kaasumaksut, jos ne eivät jo sisälly vuokraan. Asumisavustus ei kuitenkaan kata esimerkiksi kotivakuutusta. Lisäksi ulkopuolelle jäävät puhelinkulut, laajakaista, viikonloppujen ruokailut ja moni muu arkinen kustannus.

Päivärahan tason ollessa ensimmäisen kuuden palveluskuukauden aikana vain 142,80 euroa kuukaudessa, on omillaan asuva varusmies taloudellisesti erittäin tiukoilla. Tilanteeseen ei saa helpotusta edes osa-aikaisesta työskentelystä, sillä kaikki varusmiehen palveluksen aikaiset tulot leikkaavat suoraan asumisavustusta. Omillaan asuvan varusmiehen onkin erittäin tärkeää pohtia omaa taloudellista tilannettaan tarkkaan ennen palvelusta. Käytännössä monen kohdalla vaihtoehdoiksi jäävät omiin säästöihin tai esimerkiksi omien vanhempien tai muiden läheisten taloudelliseen apuun turvautuminen.

Lisää sotilasavustuksesta voit lukea Kelan sivuilta.

Omistusasunnossa asuvan varusmiehen toimeentulo nojaa päivärahaan ja asumisavustukseen. Tietyissä tilanteissa varusmies voi saada myös erityisavustusta.

Asumisavustus kattaa varusmiehen omistusasunnon asumismenot eli yhtiövastikkeen, asuntolainojen korot sekä omakotitalon hoitomenot. Muita elämisen kustannuksia asumisavustus ei kata.
Päivärahan tason ollessa ensimmäisen kuuden palveluskuukauden aikana vain 142,80 euroa kuukaudessa, on omistamassaan asunnossa asuva varusmies taloudellisesti erittäin tiukoilla. Tilanteeseen ei saa helpotusta edes osa-aikaisesta työskentelystä, sillä kaikki varusmiehen palveluksen aikaiset tulot leikkaavat suoraan asumisavustusta.

Omistamassaan asunnossa asuvan varusmiehen onkin hyvä pohtia omaa taloudellista tilannettaan tarkkaan ennen palvelusta. Käytännössä monen kohdalla vaihtoehdoiksi jäävät omiin säästöihin tai esimerkiksi omien vanhempien tai muiden läheisten taloudelliseen apuun turvautuminen.

Lisää sotilasavustuksesta voit lukea Kelan sivuilta.

Perheellisen eli yhdessä vaimonsa ja/tai lapsensa kanssa asuvan varusmiehen toimeentulo on pyritty järjestämään perusavustuksen, asumisavustuksen ja päivärahan avulla.

Perusavustusta maksetaan varusmiehen perheenjäsenille. Sen täysi määrä on 636,63 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä perheenjäseneltä (esimerkiksi puoliso) ja 318,32 euroa toiselta perheenjäseneltä (esimerkiksi lapsi).

Perusavustuksen lisäksi varusmies perheineen on oikeutettu asumisavustukseen, joka kattaa – asumismuodosta riippuen – vuokran, yhtiövastikkeen, erikseen maksetut lämmityskustannukset ja vesimaksut, asuntolainojen korot, sähkö- ja kaasumaksut sekä omakotitalon hoitomenot.

Huomionarvoista perheellisen varusmiehen toimeentulossa on se, että perheen (siis myös puolison) tulot leikkaavat Kelalta saatavien avustusten määrää. Tiettyjä tuloja ei oteta huomioon, mutta esimerkiksi puolison palkkatulot vähennetään suoraan maksettavasta avustuksesta. Jos varusmiehen puoliso käy kokopäiväisesti töissä, voi saatavan sotilasavustuksen määrä tippua nollaan.

Perheellisen varusmiehen kannattaa jo etukäteen suunnitella palveluksen aikainen toimeentulonsa ja perehtyä Kelan maksamiin tukiin.